Hyötyliikuntaa tuskin puritaanisimmankaan joogin tarvitsee itseltään kieltää. Kun perheessä on kolme pientä lasta niin ns. arkiaktiivisuutta syntyy yrittämättäkin ihan reilusti. Näiden lisäksi olen pyrkinyt harrastamaan varsinaista hyötyliikuntaa mahdollisimman paljon. Kauppareissut kahden kilometrin päässä sijaitsevaan kauppaan rattaiden kanssa tai muuten vain kävellen ovat siis peruskauraa. Tänään (kevätauringon pistoksen saaneena?) päätin tehdä saman keikan juosten. Tai oikeastaan alkuperäinen ajatus oli mennä pidemmän reitin kautta kauppaan juosten ja suosiolla kävellä kotiin. Tyhjä reppu kulkee juostessakin ihan helposti mukana. Tuo pidempi reitti minun suunnitelmissa tarkoitti Valkealan kirkonkylän pururadan kiertämistä. Olin oikeasti siinä uskossa, että se olisi ollut jo vähän niin kuin sulana. No ei ollut ja pienen varvikkohölkkäilyn ja märkien lenkkareiden saattelemana menin kauppaan tekemään osotokseni.

Kaupasta lähtiessä sitten sain päähäni kokeilla juoksemista vichy-pullolla, maitotölkillä ja kaikella muulla mahdollisimman kevyellä lastatun repun kanssa. Ja sehän sujui. Ja yllättävän hyvinkin. Toki täytyy myöntää, että alunpitäen kevyeksi tarkoitettu lenkki sai vähän suunniteltua tiukemman lopun...Mutta luulen, että lajivalikoimaani kuuluu jatkossa myös juosten tehdyt kauppareissut ja jospa pian pääsen tekemään ne oikeasti sieltä purun kautta kiertäen.

Päivän hyötyliikuntarepertuaariin hyvän lisän toi pari tuntia haravointia ja muita pihahommia. Tykkään haravoinnista, mutta inhoan lehtikasojen kuskaamista kompostiin. Tämä yleensä johtaa siihen, että minun haravointien jäljiltä piha on täynnä lehtikasoja odottamassa kuljetusta. Ehkä jopa parin viikon ajan eli siihen asti kun tuulepuuskat ovat ne levittäneet takaisin pitkin pihaa. Tänään onneksi muksut innostuivat hoitamaan "traktorihommat" ja äiti sai keskittyä siihen mistä tykkää :-)