Joogaa juoksijoille vai juoksua joogeille...?

Viime keväänä lähdin kirjoittamaan tätä blogia siltä pohjalta, että miten sujuu fyysisesti ja henkisesti joogan ja kilpakuntoilun yhdistäminen. Tutkimushypoteesina oli, että tasapainon löytäminen näiden välille ei välttämättä tapahdu automaattisesti. Näiden kuukausien aikana olen huomannut, että en ole ainoa, joka on tätä kysymystä pohtinut. Lähtökohtana siis oli eräänlainen ihmiskoe asian tiimoilta. Missään nimessä tämä ihmiskoe ei ole vielä päättynyt vaan jatkuu, mutta nyt koen voivani julkaista jotain viitteellisiä tutkimustuloksia. Otos tässä tutkimuksessa tosin on pienehkö, joten liian pitälle meneviä johtopäätöksiä ei kannata tämän perusteella lähteä tekemään...

Tähänastisten kokemusten perusteella heitän alkuperäisen hypoteesini romukoppaan ja totean, että ennemminkin nämä kaksi asiaa omalla kohdallani voivat tukea toisiaan. Kysymys siis kuuluukin, miten ne voivat tukea toisiaan? Ehkä ensimmäisenä herää epäilys siitä, että miten ihmeessä henkisellä puolella kilpakuntoilu voi tukea joogaa. No tämä ei ehkä ole automaatio. Minun kohdalla kilpakuntoilun uusi aloittaminen on toiminut tosi hyvin maadoittavana tekijänä. Se pitää minut tavallaan maanpinnalla jos meinaan alkaa lentelemään liikaa enkeleiden kanssa. Ei tule sitten vaaraa mahalaskusta liiaallisten liitelyiden päälle. Jooga kaikkineen osa-alueineen taas helpottaa sitä, että ego ei pääse liian suureen rooliin kuntoilussa ja kuntoilu pysyy puhtaasti nautinnollisena asiana. Eli liikun ns. sydäntilasta käsin. Muiden liikuntalajien myötä olen pystynyt suhtautumaan joogan asanaan taas leppoisammin. Entinen tarve edetä omassa harjoituksessa on vähentynyt ja pystyn nauttimaan myös itse asanasta enemmän kuin aiemmin - enkä pelkästään sen positiivisista vaikutuksista.

Kuten olen jo aiemmin tainnut mainita, on neljän vuoden asanan tekeminen tuonut kehoon sellaista tukea, että kaikkien harrastamieni lajien tekniikka on kehittynyt itsestään ilman ko. lajien tekemistä. Toisaalta olen jo aiemminkin huomannut, että esim. juoksu ja hiihto tuovat puolestaan kehoon  voimaa, joka vie eteenpäin asanaharjoitusta. Eli ainakin omalla kohdallani fyysisellä puolella asanan ja erilaisten urheilumuotojen yhdistelyssä on kyse ehdottomasti enemmän synergiasta kuin tasapainoilusta niiden välillä. Toki jos tavoitteena on edetä astangan asanasarjassa mahdollisimman nopeasti mahdollisimman pitkälle niin tämä ei ehkä toimisi ihan näin...

Sitten vähän yksityiskohtia. Uusimmassa Juoksija -lehdessä oli useampi mielenkiintoinen artikkeli, joiden sanoman pystyi suoraan tai pienen aasinsillan kautta linkittämään joogan ja kestävyysurheilun yhteiseloon. Postauksen alussa olevan kuvan artikkelissa käsiteltiin erityisesti liikkuvuutta. Jutussa lähdettiin lihaskalvoketjuista, jotka ovat mielestäni tosi mielenkiintoinen juttu. Viime aikoina lihaskalvojuttuihin tutustuessani olen miettinyt, perustuuko joogan  teho jollain tavalla juuri tämän lihaskavoketjun toimintaan tai tuohon toimintaan vaikuttamiseen. Pienen googletuksen jälkeen vaikuttaa siltä, että näin saattaisi asia olla. Mutta siitä en nyt höpötä enempää, ettei tämä paisu aivan mahdottomaksi. Kyseisessä artikkelissa käytiin läpi mm. lihasepätasapainon yhteyksiä tuki- ja liikuntaelin- ongelmiin ja todettiin mm., että "liikkuvuuden harjoittaminen ei ole vain perinteistä staattista venyttelyä". Tässä voi mielestäni nähdä joogan asanaharjoituksen astuvan kehiin ja rytinällä.

 

Tässä jutussa taas käsiteltiin mm. kehon ja mielen yhteyttä ja ns. somaattista harjoittelua. Siinä todettiin mielestäni hyvin, että "monet kehon ongelmat johtuvat siitä, että emme tunnista kehon virheellisiä toimintamalleja". Juuri tähän asiaan on ainakin omalla kohdallani jooga tuonut paljon apua. Jutussa esiteltiin seuraavat "Rentouden aivaimet", jotka kaikki ovat helposti yhdistettävissä asanan ja muidenkin joogan osa-alueiden harjoittamisen tuottamiin vaikutuksiin:

• arvosta tehokasta ja syvää hengitystä
• tunnista ja kehitä luonnollisia liikeratoja
• suosi tarkoituksenmukaisia ja taloudellisia liikkeitä
• tiedosta väärien tottumusten ja/tai stressin vaikutukset liikeratoihin, ryhtiin ja askellukseen
• pyri flow-tilaan, jossa kaikki sujuu ja virtaa kuin itsestään

Tässä tuotiin monen muuan asian ohessa esille vahvan keskivartalon merkitys hyvälle juoksuasennolle. Istuva juoksuasento on tosi huono juttu, jos haluaa juosta yhtään taloudellisemmin. Joogan keskivartalon voimaa kehittävää vaikutusta olenkin jo tainnut riittävästi hehkuttaa...?

Joogan turhaa stressaamista poistavasta vaikutuksesta on hyötyä myös kilpakuntoilijalle. Taisin jossain ihan ekoista postauksistani kirjoittaa jotain siitä, että haluan pitää kasvot / ilmeen rentona kaikessa harjoittelussani. Tässä lehdessä oltiin myös sitä mieltä, että "ohje juosta rennoin poskin ei ole tullesta temmattu". Ihan sama joogaatko, juoksetko vai synnytätkö niin kasvot rennoiksi, niinhän?

Sitten vielä vähän omia havaintoja asian tiimoilta. Yhden mielenkiintoisen jutun löysin kerran, kun minulla oli ongelmia hengityksen kanssa joogaharjoituksessa. Keksin sitten käydä aina harjoituksen alle tekemässä pienen hölkkälenkin ja se auttoi asiaan. Pian onnistuin taas löytämään sen hyvän hengityksen asanaan ilman hölkkäilyäkin. Eli myös näin päin voi mennä! Yhdellä jalalla tehtävät tasapinoasanat omasta mielestäni kehittävät hyvin lonkan seudun, polvien ja nilkkojen pieniä lihaksia ja tästä taas on hyötyä hyvälle juoksuasennolle. Luistelun yhden jalan liut taas ovat yllättäen helpottaneet tasapainoasanoita. Astangajoogan punnerukset ja nostot puolestaan ovat tuoneet juuri sellaista voimaa, jota yläkeho tarvitsee uinnissa ja hiihdossa. Sitäkin olen miettinyt, että joogan kehoa puhdistavasta vaikutuksesta on varmasti hyötyä kun kehosta pitää poistaa kovan harjoittelun tuottamat kuona-aineet.

Kyllähän näitä löytyi varmasti vielä lisääkin, mutta ehkä tässä on hajatelmia ihan riittävästi yhteen postaukseen. Liekö kukaan jaksanut edes tätä loppuun asti lukea...

Sitten vielä asiasta kukkaruukkuun. Tai kanttarelleihin. Tänään oli vaihteeksi yh-päivä, mutta sen aiheuttamaa tuskaa helpotti isännän reissultaan tuomat kolme sangollista kanttarelleja. Satokausi parhaimmillaan!