260120141175-normal.jpg

Jo oli latu luistollaan tänään

Viime viikonloppuna kävin hiihtelemässä flunssan jälkimaininkeja uhmaten ja yllättäen tauti otti takapakkia alkuviikosta. Toisaalta olin hieman laskelmoinutkin tuota. Alkuviikosta ei oikein muutenkaan olisi treenimahdollisuuksia ollut joten uskalsin riskin ottaa. Torstaina sitten joogailin tunnin verran ja perjantaina oli vuorossa kevyt uintiharjoitus. Perjantain lentsupöpö tuntui vielä keuhkoissa, joten hiihto -19 asteen pakkasessa tuntui vielä liian raa'alta vaihtoehdolta... Uintiin muuten taisi tulla parin viikon tauko, mutta yllättävän hyvältä uinti tuntui tauosta huolimatta. Vain 1500 metriä uskalsin kelailla jottei viikonlopun hiihdot kariutuisi. Myös tehoharjoitukset jätin väliin suosiolla.

Taistelu PF:a vastaan jatkuu ja jouduin nyt myöntämään, että venyttelyt ja hieronnat eivät riitä. Eikä idealisidesysteemi nilkassa. Myös se on tosiasia, että kiristynyt jänne ei ihan hirveästi tykkää hiihdosta. Perjantaina hain apteekista PF:n hoitoon tarkoitetun yölastan:

260120141169-normal.jpg

Eli tuossa härpäkkeessä on ideana se, että jalka ei yön aikana pääse "laskeutumaan" asentoon, joka kiristää jalkapohjan kalvojännettä. Parina yönä olen ottanut hänet mukaani peiton alle, mutta molempina öinä kaveri on joutunut siitymään lattialle viettämään loppuyön. Minun pottuvarvas ei tykkää tuosta ollenkaan. Kipeytyy ihan hitokseen tuosta. Kipu on siinä varpaan päällä, ei ilmeisestikään liity jänteen venymiseen suoranaisesti. Lähinnä tuntuu siltä, että joku pieni varpaan lihas siinä menee kramppiin. Mutta pidän sitä minkä pystyn. Samoin käytän sitä päivälläkin venytykseen.

Suksetkin saivat tällä viikolla uuden luistovoitelun pohjiinsa ja sauva uuden somman. Eilen lauantaina pääsin testailemaan välineparannuksia ja olihan se mukavaa, kun ei alamäkiin tarvinnut vauhtia lykkiä. Kaikki muut perheenjäsenet olivat iltapäivän maailmalla ja nautiskelin hiihdon päälle päiväsaunasta kaikessa rauhassa. Ei hullumpaa. Näyttäisi muuten tuo tykkilumiladulla hiihtäminen olevan aika miehinen laji täällä Valkealassa ainakin. Ehkä kymmentä miestä kohden liikenteessä oli 1-2 naista.

250120141164-normal.jpg

Uusi sompa - kivaa!

Tänään sunnuntaina kävin hiihtelemässä neidin jalkapalloharkkojen aikana. Tänään oli itse asiassa ensimmäinen päivä, kun ylähengitystiet tuntuivat suht terveiltä! Hiihtokeli oli aivan mahtava ja suksi luisti. Ja niin näytti luistavan kaikilla muillakin. Aikaa huimaa kyytiä etenkin vapaan tyylin menijät kiisivät ladulla. Hiihdon hurmaa parhaimmillaan! Ikävä kyllä minun hiihto jäi melko tyngäksi. 60 minuuttiin kun piti mahduttaa pienet autolla siirtymiset, lipun jonottaminen Valkealatalon kassalta ja kadonneen hanskan metsästystä niin hiihdettyä sain vain 7,5 km. Talvirukkasilla, jotka onneksi sentään olivat mukana. Tai no tokihan minulla oli ne molemmat hiihtohanskat mukana, mutta sen "kadonneen" löysin vasta kotiin lähtiessä. Yllätys! Mutta aika ongelmaista oli hiihtää noilla rukkasilla. En millään meinannut saada sovitettua niitä sauvan remmiin, mutta jotenkin siinä lopulta onnistuin. Aika koomisen näköset oli minun viritelmät...Pirtsakan vauhtikestävyyslenkin siihen sain tehtyä ja onneksi alle olin tehnyt hyvän sarjan aurinkotervehdyksiä ja aamulla kävelylenkin jäälle nuorimmaisen kanssa. Eli ihan kiva päivä liikuntojen suhteen.

260120141177-normal.jpg

Pohjois-Kymenlaaksolaista hiihtomuotia talvelta 2014