Siinä se taas olisi. Kasvimaa "valmiina" kesään. Jotenkin minusta tuo on aina yhtä kivan näköinen tässä vaiheessa. Kuukauden päästä ei enää niinkään. Olen tosi huono kitkemään rikkaruohoja ja loppukesästä kasvimaa on melkoisen rehevöitynyt pläntti. Tai ei siinä kitkemisessä mitään vikaa ole, mutta aikaa vain ei riitä kaikkeen. Vesiheinää tuolla kasvaa hyvin ja sitä tykkään käyttää salaatteihin. Ikävä kyllä kaikki "rikkaruohot" eivät ole yhtä hyvin hyödynnettäviä. Juurekset eivät meidän "pellossa" viihdy ollenkaan paitsi palsternakka, jota viime kesänä kokeilin ensimmäistä kertaa. Sitä tuli niin hyvin, että vielä tänä keväänäkin löysin tuolta värkit palsternakkasoseeseen... Suurin osa kasvimaasta on viimeiset viisi vuotta ollut perunalla, jonka suhteen ollaan oltu viime vuodet omavaraisia syyskuusta joululle. Ei huono saavutus sinänsä. Perunan ja palsternakan lisäksi pistin nyt kasvamaan tilliä, persiljaa ja salatteja. Vielä herneitä pitää menee mukaan ja ehkä jotain kokeiluluontoista, josta voin syksyllä todeta, että eipä siitä tainnut tulla mitään.

Minun minttukasvuosto alkaa olla aika vallaton. Sitä ei taida pysäyttää mikään. Täällä siis olisi nyt tarjolla mintun taimia halukkaille. Siis ihan oikeasti! Kohta tuosta lentää aika iso osa kompostiin, jotta saan tuonne muutakin kasvamaan. No kyllähän tuolla seassa yksi rakuunarukka sinnittelee sekä pieni vaahteran alku. Tällaisia kuulumisia meidän "hyötytarhasta". Perennapenkeissä ja kesäkukissa ei sitten juuri esiteltävää ole... Olihan meidän pihassa kulmakunnan ehkä komeimmat istutukset kun me tänne muutettiin. Pala palalta ne ovat hävinneet tässä vuosien varrella. Komeimmatkaan istutukset eivät näytä hienoilta, jos kukaan ei niitä hoida. Ainakaan kolmen- neljän hoitamattoman kesän jälkeen.