Huoh mikä olo!! En voi ymmärtää, miten olen onnistunut saamaan itselleni aikaiseksi tällaisen jännityksen huomisen "kisan" tähden. Kun ei ole kyseessä kuin pienimuotoinen kuntoilutapahtuma omilla nurkilla. Että näin hyvälle olen onnistunut kehittämään mielenhallintaani. Ehkä se, että olen asettanut itselleni pienimuotoisia tulostavoitteita, on vaikuttamassa asiaan. Sinänsä sijoitusten suhteen olen yrittänyt olla vaivaamatta päätäni, koska ei ole mitään käsitystä "kilpasiskojen" tasosta. Pakko kuitenkin rehellisesti myöntää, että toivon etten olisi ihan viimeinen...

Tämän viikon olen ottanut treeneistä kevyemmin joskin fyysistä aktiivisuutta tuli alkuviikosta ihan kiitettävästi kotitöiden ja vattupuskareissujen ansiosta. Jopa niin paljon, että päädyin torstaiksi varaamaan ajan hierojalle kun tuo vasen koipi meinas mennä ihan jumekseen. Ilmeisesti nuo vattureissut taisivat olla suurin syypää. Juttelin Tiinan kanssa vasemmasta koivestani ja etenkin lättäjalkaongelmasta. Fysioterapeutiksi opiskeleva Tiina alkoi kyselemään, heilautanko vasenta jalkaa sivulle juostessani. Säären jumit taisivat viitata hieman sellaiseen taipumukseen. Ja kyseinen tapa syntyy helposti juuri laskeutuneen jalkaholvin omaavalle jalalle. Tänä aamuna pienellä verkkajuoksulla käydessäni aloin tutkailemaan asiaa ja siellähän se koipi viuhto kuin vappuviuhka, ihan holtitonna. Kokeilin korjata asiaa ja heti tuntui siltä, että ainakin liike-energiaa tulee suoremmasta askeleesta juoksuun ihan eri tavalla kuin sivulle vievästä. Miten lie mahdollista... Tarkoitus olisi pistää isäntä videoimaan juoksuani ja tarkailla vähän tilannetta sitä kautta.

Tiistaina tein ekaa kertaa lomalla ollessani ihan kunnollisen joogaharjoituksen joskin lyhyen (n. 1h). Yllättävän vähän oli kestävyyspainotteinen lomailu vaikuttanut asanaan. Ehkä lyhyet lämmittelyharjoitukset ja pitkät iltavenyttelyt ovat pitäneet homman jollain tavalla aisoissa. Keskiviikkona kävin Alinan harkkojen aikana hölkkäämässä 3 km ja silloin nimenomaan hoksasin jalkojeni kunnon! No onneksi oli apu saatavilla. Eilen olin muksujen kanssa pitkän kaavaan mukaan Käyrälammella viettämässä mukavaa rantailtapäivää. Huominen kisa käydään samassa paikassa ja pääsin vähän fiilistelemään kisoja. Samalla kävin tekemässä muutamia uintivetoja lasten touhutessa rannalla.

Tuonne huomenna

Mitään hiilaritankkausta en varsinaisesti ole harrastanut ja itse ainakin luulen, että hillittömästä sokerin vetämisestä saa vain pahan olon ja turhaa lisäpainoa mukana kuljetettavaksi. Eipä sitä kovin monet enää taida harrastaakaan. Siinä mielessä olen kuitenkin tankannut, että olen yrittänyt syödä mahdollisimman paljon ja mahdollisimman hiilaripainotteisesti. Ihan jo sen takia, että helle + jännitys helposti aiheuttavat minulle sen, että vaarana on yksinkertaisesti mennä miinuskaloreille ja se ei ole toivottavaa.

Pastapartyt

Isäntä pyöräytti rouvalle tankattavaa

Lisäksi olen latkinut urakalla ruususuolavettä ja naukkaillut "munasuolaa" ihan raakana. Jenni minulle tuon munasuolan syönnin opetti Säkylän reissullamme. Minulla on kaapissa ollut jonkin aikaa paketti ko. tavaraa, mutta ruoalaittoon siitä ei minun kokemuksen mukaan ole. Mutta senhän voi tosissan vetää sellaisenaan ja on itse asiassa hyvää! Suosittelen kokeilemaan jos ei ole ennestään kokemusta.

Mustaa munasuolaa

Tämä päivä siis vielä hölläillään ja katsotaan huomenna mihin rahkeet riittävät. Huominen on minulle tavallaan "välitilinpäätös" jatkoa ajatellen. Mutta onhan se myöskin hauska testata, mihin on näissä neljässä kuukaudessa päästy. Pyöräilyn osalta keli vaikuttaa lupaavalta, koska tuulta ei ole juuri nimeksikään. Juoksu mietityttää enemmän. Helle yhdessä alle tehdyn pyöräilyn kanssa voi tuoda meikäläisen reisiin aika hassuja tuntemuksia. Huoltajan paikka muuten olisi vielä huomiseen kisaan vapaana! Eli jos jotakuta kiinnostaa lähteä pitelemään minua kädestä ja ottamaan kuvia niin pistää vain viestiä tänne päin.