leiri%20098-normal.jpg

Ketjut kireälle...

Viime viikonloppuna päädyin kahden vanhimmaisen kanssa lähtemään uunin purkua evakkoon läntisempään Suomeen. Idean reissuun sain, kun näin Triathliiton sivuilla ilmoituksen koko perheelle suunnatusta junnujen Triathlonleiristä. Kyseessä oli yhden päivän leiri ja paikkana Sastamala, joten ihan päiväreissusta 260 km:n päähän en innostunut. Koska mies on kotoisin Satakunnasta ja täten hänen sukuaan siellä asustelee, päätin yhdistää leireilyn ja sukuloinnin. Perjantaina ajelimme siis Poriin ja lauantain ohjelmaan kuului klassinen käynti Pelle Hermannin puistossa. Vähän piti itsekin verrytellä edellisen päivän ajon kangistamia lihaksia. Kärsin korkean paikan kammosta ja nuo leikkipuiston laitteet ovat meikäläisen mittapuulla jo aika hurjia. Rohkaisin kuitenkin itseni ja kipusin noinkin korkealle:

leiri%20044-normal.jpg

Ennen kiipeilyä lämmittelin lihaksia tässä vekottimessa:

leiri%20038-normal.jpg

Puiston viereen oli parkkeerannut laitteensa myös joku tivoli ja jossain mielenhäriössä lupauduin samoin tein tuomaan lapset myöhemmin päivällä myös tivoliin. Tämä meinasi sitten sitä, että illaksi suunniteltu pidempi hölkkälenkki vaihtui pikaiseksi 5 km:n raapaisuksi näiden kahden huvituskeikan välissä.

leiri%20051-normal.jpg

Minä ja satakuntalainen maalaismaisema - ei muuten ole juuri mäkivetohuudeja tarjolla!

Sunnuntaina sitten pakkasin taas lapset ja tavarat kyytiin ja köröteltiin Sastamalaan Innovaatiokeskus Voimarinteeseen. Leiri oli kaikille avoin ja suunnattu 6-12-vuotiaille lapsille. Aikuisille oli tarjolla myös omaa ohjelmaa liittyen sekä omaan, että lasten harjoitteluun.

Lapsilla päivä alkoi duathlon -harjoituksella. Vaihtoehtoina oli juoksu 2km-pyörä 8 km- juoksu 1 km ja suunnilleen tuosta puolet lyhyempi matka. Meidän kilpailuhenkinen 8-vuotias tietysti päätti valita pidemmän matkan. Mitäpä sitä lasta estämään vaikka itseäni vähän epäilytti, miten 2 km:n juoksu taittuu pahasta koivuallergiasta kärsivällä lapsella. No kävellenhän sieltä tultiin T1:een, mutta neiti itse oli ylpeä ja sitä mieltä, että hyvin jaksoi. Tosin myös tuumasi, että pitkän matkan pyöräily on enemmän hänen laji ;-) Meidän 6 vee hengaili lähinnä minun mukana, mutta lopulta innostui juoksuhommista niin, etttei meinannu juoksureitiltä pois saada. Tuumasi vain, että kiva juosta yksin. Taitaa tulla pojasta isona kunnon nylkky.

leiri%20111-normal.jpg

T1

Duathlonin jälkeen oli vuorossa pyöräilyn tekniikkaharjoitteita. Onneksi ei tarvinnut itse tuonne lähtä pujottelemaan. Olisi ollut tekemätön paikka todennäköisesti:

leiri%20118-normal.jpg

 

Aikuisille olisi ollut lasten duathlonin aikana tarjolla juoksun tekniikkaharjoittelua todella asiantuntevissa käsissä Triathlonliiton toiminnanjohtaja Marko Selinin vetämänä. Itse jouduin tuon jättämään väliin, koska en halunnut jättää poikaa yksin pyörimään. Ruokailun jälkeen lapsille oli vurossa uintitreenit ja siihen päälle vielä lihaskuntoa. Me aikuiset puolestamme vetäydyimme kehittämään istumalihaksia luentosaliin, jossa Triathlonliiton hallituksen puheenjohtaja Toni Niiranen puhui vanhemman roolista urheilevan lapsen elämässä. Todella mielenkiintosta keskustelua aiheen tiimoilta virisi ja ainakin itse olisin mieluusti pidempäänkin aihetta spekuloinut. Katsoimme myös Huippuaikuisen valmennusvideon, johon itse en ole aiemmin törmännyt, mutta jonka sanoman allekirjoitan itse 100%:sti  

Luennon jälkeen päästiin aiukuisetkin jumpalle. Marko Selin oli taas vetovastuussa ja saatiin hieman makua hänen monipuolisesta triathlonisteille suunnatusta jumpasta, jossa on haettu vaikutteita eri lajeista ja ilmansuunnista. Tavoitteena hoitaa samalla niin lihaskunto kuin lihashuolto ja samalla mukaan vähän aerobistakin. Kuulostaa ihan astangajoogalta muuten! Ekaa kertaa ehkä viiteen vuoteen päädyin tekemään "oikeita" vatsalihasliikkeitä, mutta kyllähän ne sieltä irtosivat niin kauan kun paino oli syvissä vatsalihaksissa. Siinä vaiheessa kun tultiin suorien vatsalihasten raakaan räjähtävään voimaan, jouduin nostamaan kädet pystyyn. Mutta tämä sujui:

leiri%20132-normal.jpg

leiri%20131-normal.jpg

leiri%20130-normal.jpg

 

Markon liikepatteristosta löytyi sellaisia vitkutuksia jotta paatunut astangajoogailijakin meni hiljaseksi niiden ääressä:

leiri%20127-normal.jpg

leiri%20128-normal.jpg

 

Tällä kyynärnivel murskaksi -väännöllä kuulema haetaan oikeaa uinnin otetta:

leiri%20134-normal.jpg

 

Päivän päätteeksi olisi ollut vielä tarjolla aikuinen-lapsi-yhteisvenyttelyt, mutta meillä kun oli vielä edessä kotimatka, niin päätin jättää sen väliin. Tosi hieno päivä oli ja ehdottomasti yritämme päästä mukaan seuraavallakin kerralla! Tosi hieno idea tuollainen tapahtuma. Taas kerran saivat lapset plus-merkkisen kokemuksen liikunnan saralta ja se on se juttu, mihin itse tähtään näiden lasten liikuntahommeleiden kanssa. Kasvattaa heistä aikuisia, jotka löytävät liikkumisesta saman nautinnon, jonka itsekin löydän.