Puhdasoppisimmillaan astangajoogan asanaharjoitus tehdään kuutena aamuna viikossa. Tässä aamu tarkoittaa todellakin aamua eli kukonlaulun aikaan ja suunnilleen suoraan sängystä. Lauantai on perinteisesti viikon lepopäivä. Aika harva taitaa kuitenkaan tähän pystyä. Eikä edes säännöllisiin aamuharjoituksiin. Tärkeämpää taitaa olla sovittaa harjoitus muuhun elämään eikä muuta elämää harjoitukseen. Itse kuulun vankasti siihen joukkoon, joka tekee harjoituksen milloin sattuu ihan sen mukaisesti, miten muu elämä sanelee reunaehdot. Tällä hetkellä niitä reunaehtoja riittää. Minulle oleellisin asia on pitää harjoitus edes jollain tavalla säännöllisenä. Ainoa kerta, kun olen päässyt tuohon kuuden aamuharjoituksen viikkoon, oli viime kesänä Houtskarissa joogaleirillä.

Joskus olen yrittänyt aloitella aamuharjoittelua, mutta kolmen pienen lapsen perheessä yöllisiä aktiviteetteja riittää niin paljon, että parempi nukkua aamusta, jos siihen vain siunaantuu mahdollisuus! Olenkin noiden kokeilujen jälkeen ottanut asiaan sen asenteen, että aamuharjoittelun aika tulee sitten kun on tullakseen. Sen olen huomannut, että heti aamusta totaalisen aamujäykkänä tehty harjoitus antaa omalla kohdalla kehon avautumiselle melkoista boostia. Ja siksi asia kuitenkin kiinnostaa...

Viime viikkoina olen useampana aamuna herännyt viideltä joten päätin, että nyt voisi tuollaisina aamuina tehdä ainakin pienen harjoituksen. Yleensä kaksi nuorimmaista heräävät kuudelta, joten siinä välissä kerkiää tehdä ihan mukavankin harjoituksen jos puhtia riittää. Tänä aamuna pomppasin taas viideltä ylös joten kaivelin maton kaapista ja hipsuttelin olohuoneeseen. Tuo suoraan sängystä harjoittelu kehittää tosi hyvin henkistäkin asennetta harjoitteluun. Että pystyy hyväksymään sen, ettei keho todellakaan taivu samoihin juttuihin kuin esimerkiksi illalla harjoitellessa. Eli tekee vain siihen asti, mihin sopivalla yrittämisellä pääsee, eikä ahdistu asiasta sen kummemmin. Nauttii vain siitä, mitä sillä hetkellä tekee ja hengittelee.

Tänään tein aurinkotervehdyksiä normaalit 5+5 + kolme ensimmäistä seisomasarjan asanaa Utthita Parsvakonasanaan asti ja tärkeimmät loppuliikkeet. Tuo on mukava puolen tunnin setti, jossa keho kerkiää lämmetä sopivasti. Lisäksi siihen mahtuu minulle tärkeitä vartalonkiertoja. Nyt sitten jää nähtäväksi, oliko tämä ainutlaatuinen tapaus vai seuraako jatkoa... Herätyskelloa en pistä sen takia soimaan. Lapselliselle ihmiselle aamuharjoittelu sinänsä on briljantti juttu, jos sen tosissaan vain saa mahdutettua elämään niin, ettei se nipistä jaksamista lyhentyneiden yöunien takia! Ei ole lastenhoito-ongelmia kun nilviäiset vetelevät sikeitä sängyissään.